SHIELD MAIDEN WITHOUT A SHIELD

Spoiler alert! Game of thrones on niin ikään maailman paras sarja, vaikka osa sitä vältteleekin yliarvostuksen vuoksi. Itse kuitenkin sytyn tollaseen vanhan ajan kuningaskuntameininkiin ja se fantasia on saatu ripoteltua sekaan aika onnistuneesti. Mikään ei ole yliampuvaa paitsi ehkä ne traagisimmat kuolemat, mutta se tekeekin sarjasta niin mahtavan. Ei saa kiintyä yhteenkään hahmoon liikaa koska varma kuolema odottaa kuitenkin kulman takana. Ainakin itsellä tuntuu käyvän niin että edellisen lempparin kuoltua on juuri alkanut salakavalasti ihastua johonkin hahmoon ja sitten siltä murskataan tyyliin kallo. Kuolemiin liittyyen sarjan mahtavimpia ja odotetuimpia hetkiä oli ehdottomasti kuningas Joffreyn tukehtuminen. Ai että mä vedin voitontanssia kun se pikku paskiainen tukehtui omaan oksennukseensa. Joffrey oli mun mielestä kuitenkin super tärkeä osa Gotia, koska se herätti niin paljon tunteita. Voiko vihattavampaa oliota olla? 

Game of thrones on alunperin kirjasarja ja käsittääkseni edelleen keskeneräinen. En ole vielä tutustunut teoksiin koska mulla on about miljoona kirjaa kesken, ja haluankin nautiskella tuosta tv versiosta kaikessa rauhassa kun muuten kävisi todennäköisesti kuin Harry Pottereiden kanssa konsanaan eli mikään ei vedä vertoja kirjoille. Uusin thrones on aina odotettu vaikkakin tää uusin tuotantokausi on hitusen tylsempää seurattavaa kuin edeltäjänsä. Muurin ja sen takaiset tapahtumat ovat mielestäni olleet superpuuduttavaa katseltavaa, Kuninkaansatamassa saa pelätä Tyrionin puolesta (NYYH!) ja meren takana tapahtumat toistavat itseään. Ei ole tapahtunut oikeastaan mitään jännää ja Oberynkin ihanine aksentteineen heitti veivinsä(NYYH!). Toivottavasti seuraava tuottari tarjoaa enemmän koukutusta. 

Tätä meneillään olevaa kautta odotellessa täytyi keksiä jotain korvaavaa tekemistä ja mikäs siihen olisikaan ollut sopivampi kuin historiallinen Vikings. Kaikki sujui loistavasti ensimmäisen tuottarin viimeiseen jaksoon saakka ja lopullisesti menetin makuni Ragnariin kakkos kauden ekassa jaksossa. Kaks vaimoo? In your face, idiot. Tykkäsin ihan hulluna Lagerthasta ja Ragnarista parina, koska molemmat on tosi vahvoja persoonia, kunnon koviksia ja niitten välillä oikeesti kipinöi mutta sitten tuli tää hevosnaama akkeli ja siihen loppui mun viikinkien katsominen. 

Viikingit on kuitenkin kiehtovia, eikä vähiten siksi että ne on pohjoisen kansaa. Mä tiedän ettei toi sarja anna niistä millään tapaa oikeaa kuvaa koska kohtalaisen karuahan se niiden elo on muinoin ollut, mutta pikku maustamisella ne on aika mahtavia. Mulla taitaa syvällä sisimmässäni asustella pikku larppaaja kun olin jo pidemmän aikaa haaveillut tekeytyväni kunnon kilpineidoksi. Eilen tylsyyksissäni kihartelin tukkaa YouTuben hiustutorialin opastuksella viiskytluvun otsakiehkura silmissä kiiluen, mutta ensimmäisen mönkään menneen yrityksen jälkeen hautasin ajatuksen ja aloin mielivaltaisesti kiharrella ja letittää haituviani koska nyt mielessäni kaikui vain yksi kirkas päämäärä: 'mää haluun olla viikinki'. Tukkaprojektin jälkeen etsiskelin kuumeisesti jotain teemaan sopivaa päällepantavaa, mutta tuskastuin kun mitään soppelia ei löytynyt. Illemmalla kaverini luona kerroin näistä päiväisistä tapahtumista ja yksissä tuumin päätimme viedä tarinan loppuun. Sain kuin sainkin sopivat tamineet ylleni ja lähdimme kohti salaista kuvauspaikkaa! Harmittaa ettei löytynyt edes vaivaista puumiekkaa rekvisiitaksi, saati sitten kilpeä mutta ihan siistejä otoksia saatiin purkitettua. Kyseiset fotot saavat nyt luvan kuvittaa tätä täysin tuulesta temmattua postaustani. Olisihan noita vielä lisääkin + ystäväni Suomineito kuvat mutta ei makiaa mahan täydeltä.